Skärgårdsparkens våtmarksområde

**Kalmarin kosteikot koostuvat luonnossa olevista vesiympäristöistä, joiden tarkoituksena on auttaa villieläimiä ja puhdistaa samalla vettä.

Virkistysalueella [Skärgårdsparken] (https://www.naturkartan.se/sv/kalmar-lan/skargardsparken-6b834795-428e-4aff-9d59-0f79ad33dfe4) on kosteikkoalue, joka koostuu Kalmar Dämme, Hagbygärdedämmet ja Hagbynäsin kosteikosta.

Kalmar Dämmen, jonka kokonaisvesipinta-ala on noin 18 ha, rakennettiin jo vuonna 1996. Pato perustettiin Kalmarin kunnan ja Ruotsin siviili-ilmailuhallinnon yhteishankkeena estämään pääasiassa typen mutta myös fosforin pääsyä Itämereen. Vesi pumpataan Törnebybäckenistä, joka on yksi läänin rehevöityneimmistä vesistöistä. Luonnon oman puhdistamon avulla typpi- ja fosforipitoisuutta vähennetään lukuisten luonnollisten prosessien avulla.

Patoon on istutettu sekä vedenpinnan ylä- että alapuolisia kasveja, jotta saadaan aikaan vesikasvisuodatin, jossa on mahdollisimman suuri kasvipinta-ala. Tämä tehostaa puhdistusprosesseja ja suosii kasvi- ja eläinkuntaa. Kasvit sitovat liuennutta typpeä ja fosforia ja tarjoavat samalla suojaa monille eri pieneläinlajeille, joista monet aloittavat orgaanisen aineksen hajoamisprosessin ennen kuin sienet ja bakteerit ottavat ohjat käsiinsä ja saattavat prosessin päätökseen.

Vuosien mittaan patoa on rakennettu uudelleen eri tavoin, ja parannuksia tehdään jatkuvasti.

Hagbygärdedämmet rakennettiin vuonna 2012 käsittelemään Kalmarin länsiosien hulevesiä. Hagbygärdedämmet on yksi Kalmarin saastuneimmista vesistöistä. Teiden, pysäköintialueiden ja kattojen sade- ja sulamisvedet valuvat Hagbygärdediketiin, joka on Törnebybäckenin sivujoki. Sinne kerätään sadevedet osasta Bergaa, Hansa Cityn alueelta, Oxhagenista ja Hagbygärden teollisuusalueelta.

Alueilla, joilla on paljon liikennettä ja kovia pintoja, sade- ja sulamisvedet kuljettavat saasteita ja ravinteita virratessaan vesistöihin. Käsittelemällä nämä vedet padossa arviolta 70-80 prosenttia epäpuhtauksista vähenee.

Suuri osa hulevesistä on peräisin täältä (https://uploads.naturkartan-cdn.se/dbddc545cff490525caf505375d7b749.jpg?width=640).
Täältä tulee suuri osa sadevesistä.

Hagbynäsin kosteikko luotiin vuonna 2021 Ruotsin ympäristöviraston paikallisen luonnonsuojeluavustuksen (LONA) avulla ja täydensi Hagbygärden padon kokonaiskuvaa. Vesistöön vaikuttavat suuresti monien kaupungin kovien pintojen valumavedet. Kosteikko on korkeintaan metrin syvyinen, mutta suurin osa siitä on matalampi, jotta siellä voi kasvaa vesikasveja ja mikro-organismeja, jotka auttavat puhdistamaan vettä. Matalat rannat pidetään lyhyinä, jotta ne suosivat lintuja, jotka pitävät tällaisista ympäristöistä. Matalan vedenpinnan ansiosta jää jäätyy talvella nopeasti ja soveltuu luisteluun.

Skårgårdsparkenin kosteikkoja ja lampia ympäröivä alue on tunnettu luonnonkauniista ympäristöstään ja luonnon monimuotoisuudestaan. Laajat avovesialueet ja ruovikkoalueet tarjoavat hyvät olosuhteet runsaalle eläin- ja lintuelämälle. Hanhien, sorsien, kottaraisen ja muiden rantalintujen lisäksi on havaittu useita harvinaisempia lajeja, kuten haahka, ruskosuohaukka, ruovikoitikka, sahalaituri ja ruusupöllö.

Padosta on tullut menestyksekäs kuhan ja muiden petokalojen kutualue. Uittopadon suulla on tarkkaan suunniteltu kalatie, jonka kautta vaelluskalat pääsevät kosteikkoon. Tämänkaltaiset alueet ovat erittäin tärkeitä vaeltaville lajeille, kuten hauelle, sillä monet luontaiset kutualueet ovat hävinneet viimeisten 200 vuoden aikana.

Pyydämme teitä osoittamaan huomaavaisuutta pitämällä etäisyyttä kosteikkoon ja liikkumalla alueella rauhallisesti 15. maaliskuuta - 15. heinäkuuta välisenä aikana, jolloin linnut ovat erityisen haavoittuvia pesimäaikana. Huomaathan, että kalastus on kielletty kaikilla kosteikoilla, lammilla ja Törnebybäckenissä. Kalastus on kielletty, jotta kosteikon puhdistuskapasiteetti ei häiriintyisi ja jotta padon suulla kutevia kaloja voitaisiin suojella.