Kun käyt luonnonsuojelualueella Pimeän huoneen ylälaaksossa voit kokea sekä joen että sen matalat rannat ja korttelirikas metsärinteet pitkin vanhaa banaania, joka kulkee alueen läpi. Luonnonarvot ovat korkealla ja kulttuurihistoria on pitkä.

Luonnonsuojelualue Pimeän huoneen ylälaakso on vain kolme kilometriä pitkä luonnonsuojelualue, jossa on erämaata Blekingen pohjoisilla raja-alueilla. Lounaisosassa luonnonsuojelualue rajoittuu suoraan Mörrumsån Ebbamålaan. Etelässä Käringahejanin luonnonsuojelualue ja sitten Mörrumsånin luonnonsuojelualueen Dalwallow, joka seuraa yhdessä Mörrumsånin kilpailua etelään vielä 14 kilometriä.

Jäätelö ja tukkoiset jyrkät

Mörrumsånin lähdealueet sijaitsevat Pohjois-Smålandissa, 18 km:n päässä Pukaviksin lahdesta Itämerellä. Kolme mailia kulkee Blekingen läpi. Luonnonpuisto Mörrumsån ylälaakso ulottuu Hovmansbygd läänin rajalle Kronoberg. Ån seuraa selkeää crackdalia, jossa korkeimmat korkeussijaintiryhmät nousevat 35 metriä laakson pohjan yläpuolelle. Jääkaudella jäätelö ratsasi laaksoon ja jätti jäätelöesiintymiä, jotka muodostuivat karkeiksi koneiksi ja terasseiksi. Nämä sitten tuli hyvä silmiinpistävää ja viljelymaata, jotka hedelmöitettiin luonnollisesti, kun joki säännöllisesti tulvi yli nousuveden. Laaksojen rinteet ja jyrkät koostuvat laihammista moreenimaista, jotka ovat enimmäkseen rikkaita tai suuria lohkoja. Ne olivat arvokkaita myös vanhassa maatalousyhteisössä. He poimivat puuta ja antoivat eläinten mennä metsään ja betaan.

Artrik Å ja rinnemetsät

Mörrumsån on Blekingen laajin joki ja yksi ruotsalaisista. Luonnonpuistossa joki on hiljainen muutaman kiireisen juhlan kanssa. Pitkä kuvaus kasvillisuus paistaa yli sora ja kivi pohjat. Vedessä kasvaa myös nuolin lehtiä ja reunoilla se edustaa Mörrumsån tyypillinen käärme safsa. Joen villieläinten joukossa on tunnetun Mörrumsålaxenin lisäksi myös useita porointensiivisiä ja happamia lajeja, kuten paksukokoinen maalaushiiri. Se on voimakkaasti uhattuna iso hiiri, joka on yksi sen vahvimmista osakkeista maassa Mörrumsån. Forsärla, streamperit, isot naarmut ja porannapsut viihtyvät mielellään joen varressa sekä lauluissa ja useissa lepakoissa, kuten eteläisessä putkessa ja reunalepakoissa.

Saarilla ja rannoilla on aldominoituja tulvametsiä, vitebusk-maita ja avoimia, laiduntettuja nurmikoita. Runsaasti kukkivissa tulvissa suuri määrä perhosia, aterioita ja muita eläimiä kukoistaa. Ylemmät valehtelevat alueet ovat ominaisia sekasuuntautuneille metsille, joilla on suuri osa metsätuulesta sekä mänty-ekclesiastisia metsiä. Rinneissä ja jyrkkissä on ollut vaikeaa käyttää metsätaloutta, joten tämä on suurelta osin lähtenyt alkuperäisestä metsästä. Täällä on siis erittäin korkeita luonnonarvoja, joissa monet lajit ovat täysin riippuvaisia antiikin luonnonmetsistä ja männyn metsistä, kuten kompaktista sienestä, karkeasta pölystä, rypäleiden välähdyksestä, almlavista, kaarnanjyväkyyhkysestä, kiiltotahrasta, meritulpista ja länsimaisesta talosammakosta.

# Rajamaksut ja kuljetusreitit

Pimeän huoneen ylälaakso sijaitsee vanhoilla Tanskan ja Ruotsin raja-alueilla. Alueen eteläosassa sijaitsevat saaret, kuten Castellet.

Jo pitkään keppi on ollut tärkeä myös lohenkalastuksen ja kuljetusreitin kannalta. Pohjoisen läänin rajalta Hovmansbygdiin oli laivaston katuoja, joka löytyy edelleen vedestä.

Hovmansbygdin kylä varannon eteläosissa on hyvä esimerkki veden ja rautateiden merkityksestä 1900- ja 2000-luvun sosiaaliselle kehitykselle. Kun kapearaiteinen rautatie Karlshamn-Vislanda avattiin vuonna 1874, Hovmansbygd asema. Asemayhteiskunta ja monet pienet teollisuudenalat kasvoivat. Vielä on paljon muistoja tällä kertaa säilynyt Hovmansbygd, ja toisella puolella Ebbamåla joen on tänään elinvoimainen teollinen muisti ja suosittu vierailijakohde.

Rautatieliikenne Hovmansbygdin läpi päättyi vuonna 1979 ja nyt vanha rata on arvioitu vaellus- ja pyöräilyreitti.