Skålberget on rauhassa vähentynyt kalkkikivilouhos, jossa vapautuneen kallion geologisiin kerroksiin kuuluu muun muassa kaksi valoista puhdasta kalkkikiveä nimeltä Kullsbergs ja Boda kalkkikivi.

Skålbergin luonnollinen muisto

Skålbergetin kalkkikiven rikkoutuminen helpottui luontomuistina vuosina 1994-12-13 alueen ainutlaatuisen geologian säilyttämiseksi. Alue on Justvikin kunnan omistuksessa ja hallinnassa. Olette tervetulleita rikoksen vierailijaksi, mutta noudattakaa sääntöjä.

§ Luonnon muistoksi

Tulojen tuottaminen

räjäytä, irrota tai työkaluilla vaikuttaa vapaa kallio

• poista kivinäytteet joko kiinteästä rakosta tai irtomateriaalista
• kärki tai täytä alue siten, että vapaa kallio vaikuttaa

# Kenttäuunien ensimmäinen kalkkipoltto

Poltettua kalkkia käytettiin Ruotsissa kirkon rakentamisen alkaessa. Näin ollen on todennäköistä, että 1300-luvun oikeuskirkon rakentaminen aiheutti ensimmäisen kalkkikiven polttamisen täällä oikeussalissa. 1600- ja 1700-luvuilla se yleistyi muureilla. Se lisäsi paikallista kalkkia. Poltettu, sammutettu kalkki sekoittui hiekkaan ja veteen laastiksi, joka jäykistyi ja piti kivet koossa.

# Maatalous

Maiseman matkustajat 1800-luvulla laaksot kuvaavat kalkin polttamista maatalouden askareeksi. Palaminen tapahtui talvella, kun talonpojilla oli aikaa käsitellä sitä, muurien kenttäuuneissa, ns. parrasvaloissa. Palanutta kalkkia myytiin Dalarnassa ja Hälsinglandissa. Talvella sen kuljettivat suojelijat kalkkikiven, hevosen ja lähteen kanssa.

1900-luvulla kalkkikiven polttaminen oli dokumentoitu tärkeä binääri maataloudelle Rättvikin ja Bodan osissa, joissa on kalkkikiveä. Kuljetusolosuhteet pysyivät alkeellisina. Mutta kun rautatie tuli kylään vuosisadan lopulla, avattiin uusia mahdollisuuksia teollistuneempaan kalkkituotantoon.

Kullbergin kalkkityöt alkavat vuonna 1898

Bruttokauppias J. H. Munktell klo Grycksbo Pappersbruk välillisesti antoi impulssin, että jotkut yritteliäs miehet Grändenbyarna liittyi yhdessä ja aloitti Kullsberg. Sitä tarvittiin paperintuotantoon. Kesäkuun 13. päivänä 1899 ensimmäinen palanut kalkkilähetys Kullsbergistä meni Grycksboon. Palanutta kalkkia käytettiin ensin pääasiassa rakennuskalkkina maatalous- ja paperipohjaisena maatalouden tehostajana. Myöhemmin Domnarvetista tuli suurin kalkin asiakas, jossa sitä tarvittiin osana rautatuotantoa.

# Raiteet on rakennettu

Vuodesta 1899 vuoteen 1900 on rakennettu Kullsbergin rautatieyhteys Nittsjö Tegelverk AB:n kapearaiteiselle rautatielle, joka johti Åkernäsin lastauspisteeseen Siljanissa. Ajoaikojen koordinointi ei toiminut. Kullsberg päätti rakentaa oman rinnakkaisen rautatien vuonna 1904. Hevoset piirsivät ensin vaunut. Jokainen hevonen voi piirtää 4-6 autoa. Toukokuussa 1924 otettiin käyttöön moottoriveturi ja elokuussa höyryveturi.

Ugnspipan Skålbergetissä

Vuonna 1927 Rättviks Nya Kalkbruk perustettiin Skålbergetissä kahden Västbergin maanviljelijän Karl Holamsin ja Skäddar Jon Jonssonin toimesta. Ravistelija, jonka uuniputki on yhä pystyssä, rakennettiin. Lisäksi käytettiin kahta kenttäuunia. Yhtiö meni pian yli ja vuonna 1929 se oli ottanut haltuunsa Kullsberg. 1930-luvulta lähtien Skålbergetin operaatio oli täydessä vauhdissa. Rautatien laajennus on rakennettu vuonna 1931.

Manuaalinen käsittely

Porauksen ja dynamiittilla räjäytyksen jälkeen jatkokäsittely tehtiin käsin. Liian suuret kalkkikivenpalat murskattiin kelkalla ja kivi lastattiin vasikkaan johtaviin vaunuihin. Rikoksen työ tehtiin soinnuilla päivällä. Työntekijöille maksettiin murtumattoman kalkkikiven tonnia kohti. Palaminen jatkui vuorokauden ympäri.

# Murto lakkaa

Skålbergin rikoksen hajoaminen kesti 1940-luvulle asti. Se loppui, koska kalkkikivessä oli liikaa rikkisuudelmaa, jotta se voitaisiin polttaa kelvolliseksi kalkkiksi terästehtaille. Skålbergetin tilaa käytettiin edelleen huippukuormalla 1960-luvulle asti. Kiviraaka-aine tuotiin tänne Draggangsin rikoksesta. Talo on tuhottu.