Bispbergs klack, Naturreservat

Bispbergin kantapään huipulta on upea näkymä. Näet tasankoja, joiden välissä on hedelmällisiä peltoja, maatiloja ja metsiä. Vuori ei ole vain erityinen maiseman vuoksi. Se on myös hyvä esimerkki eteläisestä vuoresta.

Jätteklackenilla on pysyvä maahanpääsykielto 1.3.-31.7.

Jättiläiskantapäällä on pysyvä maahanpääsykielto 1. maaliskuuta 31. heinäkuuta. Syynä on riski häiritä herkkiä lintuja. Sisäänpääsykieltoa on pidennetty kahdella viikolla, sillä linnut ovat alkaneet lisääntyä aikaisemmin. Kunnioita tätä niin, että lintujen kasvatusta ei häiritä. Voit yhä kävellä merkittyä polkua ohi jättikoron.

Reserve kartalla, alareunassa sivun, näet alueen pääsykiellot.

Kuva: Dalarnan lääninhallitus

Mitä voit tehdä täällä?

The Giant in the Plain

Jättiläisenä vuori nousee ympäröivän tasangon yläpuolelle. Vuorimaja koostuu kolmesta korkeudesta: Giant kantapäästä, Bispbergin kantapäästä ja Griggerin kantapäästä. Suurin osa kolmesta ovat Bispberg. Kantapää, 315 metriä merenpinnan yläpuolella. Täältä on mahdollista nähdä selkeässä säässä aina Falunin, Borlängen Kupolenin ja Garpenbergin kaivoslaavojen selkään. Näkymä on ollut suosittu retkikohde jo pitkään. Kuvantamispeli yllä on peräisin Jätteklacken ja diaesitys alla on peräisin Bispberg.

Vuori on erottaa ensisijaisesti sen jyrkkä eteläpuoli, joka korkeimmilla paikoilla on jopa 80 metriä korkea. Punaisten graniittiseinien kokonaisleveys on lähempänä 400 metriä.

Kävelyreitit

Sisäänkäynniltä Bispbergin kantapäähän on merkitty vaelluspolkuja. Kylän parkkipaikalta se on 1,5 kilometriä ja noin 110 metriä Bispbergiin. Jättiläiskorolle se on kaksi kilometriä ja noin 100 metriä nousee.

Bispbergin kantapäässä on lepopenkkejä, tuulensuojaa ja grillipaikka.

Seuraa alueen sääntöjä

Jotta alueen suojaamia arvoja ei vahingoiteta, lääninhallitus on laatinut joitakin sääntöjä, jotka koskevat kävijöitä paikan päällä. Esimerkiksi Bispbergin kantapään tuulilasissa saa ampua vain takassa.

Lue alla olevat säännöt kohdasta "Asetukset."

• Pysyvä pääsykielto

Joissakin osissa vuorta, se on pysyvä maahanpääsykielto vuosittain 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään heinäkuuta, jotta häiriöherkät linnut lisääntyä jyrkkiä. Kaikki merkityt nivelet, myös ne, jotka kävelevät aivan irrotetun alueen vieressä, saavat kävellä eteenpäin.

Mikä tekee paikasta ainutlaatuisen?

Eteläinen kasvi varastoi lämpöä

Kaakkoon päin kallioseinät nahka kylmä pohjoistuuli. Valtava kivi varastoi lämpöä yön yli. Paikallinen ilmasto vuorella on siis leutompi kuin ympäristössä ja suotuisa erilaisia lämpöintensiivisiä kasveja, sammakoita ja jäkälät. Tällaisia vuoria kutsutaan eteläisiksi vuoriksi. Aaltovuori, Hykjeberg, Tansvägga ja Tvärstupet ovat muita eteläisiä kasveja Dalarnassa.

Vuoren juurella kasvaa arvokkaita puita, jotka ovat tyypillisiä eteläisille kasveille. Reserve sisältää myös vain Dalarnaa ja maan pohjoisimmat kasvipaikat kiviruusuille ja takasepälle. Stinknäva, vuohen runko ja makeapuu ovat muita lämpöä rakastavia kasveja, joissa on pohjoiset etuvartiot.

Epätavalliset linnut toisinaan lisääntyvät

Bergsbranterna on erinomainen kasvatusympäristö erilaisille lintulajeille, joista osa on häiriöherkkiä. Jotkut vuodet synnyttävät sekä pyhiinvaellusta että kalliota jyrkänteellä. On kiellettyä kiivetä alueelle.

Kulttuurihistoria

Bispberg... kantapäätä ei ole erityisesti muutettu vanhemmassa kirjallisuudessa, lukuun ottamatta tiivistä kuvausta vierailuista näköalapaikkaan. Takki oli kerran vielä suurempi matkailukohde, ja huipulla on ollut jopa kahvila.

Lounaisosassa jättien kantapää, on jälkiä kivenlouhinta, joka on tapahtunut 1910-luvulla, kun kivi vietiin rakentamiseen Säter sairaalassa. Jättiläiskantapäässä on kivi asetettu ja jäänteitä rajan kynnyksen. Kivi on pronssikauden hautakynnys."

• Hyvin säilynyt kaivosympäristö

Bispbergin kaivos on yksi Ruotsin parhaiten säilytetyistä rautakaivosympäristöistä. Jo keskiajalla kaivostoiminta tapahtui alueella, mutta vasta Gustav Vaasan aikana teollisuus lähti. Ruotsi tarvitsi rahaa, ja kaivosteollisuus oli etusijalla. Vuoteen 1967 asti kaivoksissa murtui hyvin puhdas ja arvokas rautamalmi. Maan päällä on suuri Vasalaven jäännökset vuodelta 1889, kylän parkkipaikan vieressä.

Kuva: Dalarnan lääninhallitus