Luonnonpuisto Pippelåsarna

Pippelåsarna on suuren metsäpalon jälkeen syntynyt lehtimetsä. Paksu haapa, haaralatvainen koivu ja jykevät männyt ovat tunnusomaisia lajeja metsälle kumpuilevassa ja isokivisessä maastossa, jossa on paljon kosteita notkelmia.

Vuonna 1999 tehdyn inventoinnin yhteydessä täältä löydettiin useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, muun muassa ristisieniäinen, joka viihtyy kosteassa, lahossa puussa. Muita lajeja luonnonpuistossa ovat harmojäärä ja suutari, jotka kumpikin laskevat munat havupuiden kaarnan alle. Lehtikantojäärä ja pikkukantohärkä ovat kaksi kovakuoriaislajia, joiden toukat elävät kuolleessa lehtipuussa. Jos näet jotakin punaista kuolleen haavan rungolla, se voi olla ketunkääpä. Hongantorvijäkälä on yksi monista kuolevalla ja kuolleella puulla viihtyvistä jäkälälajeista. Kantoraippasammal kasvaa mieluiten lahon kuusen ja männyn, mutta myös haavan rungolla/kannolla.

Esteettömyys
Pippelåsarna kuuluu tasoon 1 lääninhallituksen läänin luonnonpuistojen tasoluokituksessa, mikä merkitsee sitä, että luonnonpuisto on tyypillistä erämaa-aluetta eikä siellä ole ulkoilupalveluja.