Kyllaj

Kiviteollisuuden suuria päiviä muistutetaan Kyllajissa. Kun olet täällä, ota matka kytkimen reunalle ja katso henkeäsalpaavat näkymät ja voimakkaat raukset.

Jo 1600-luvulla alkoi Kyllaj käytetään satamana merenkulku kalkkia. Kivi murtui alueen kalkkilouhoksessa, ja se ratsattiin hevosella ja kuljetettiin kaapeille, joissa se poltettiin. Palanut kalkki varastoitiin satamassa kalkkikiviin. Nykyään rauniot jäävät kalkkikivestä, joka paljastaa alueella käsitellyn kalkkimäärän.

Osa kalkista oli luettu vedellä ja pakattu tynnyreihin, jotka sitten kuljetettiin romuina Itämeren eri satamiin. Osa limestä oli pakattu tynnyriin, mikä johti joskus meriristeilyihin.

Alueella on useita kaloreita. Sotkussa voi nähdä vanhempia rauniot uunit, joissa kalkki poltettiin. Sataman alapuolella on 1800-luvun alussa rakennettu kuusikerroksinen uuni. Sen vieressä on nuorin uuni on vuosisadan vaihteesta 1900 ja pystytetty tiili.

Osa kalkista on peräisin kaatoalueelta. Täällä luonto on kiehtova. Maaperä on lähes täysin litteä ja puuton. Ehkä he toivat polttoainetta kaappeihin. Rauhallinen pieni hiekkalilja, jossa valkoinen, tähden muotoinen kukat on yksi harvoista kasveista. Useissa paikoissa on pieniä, matalia kalkkikivirikoksia. Tiiviissä metsissä haiden ja raukkien välissä violetti orkidea kasvaa purpurknippot. Heinäkuussa voit nähdä kukan ja tuntea erityisen vanilja tuoksun.

Kiviteollisuuden yhteiskunta

Kyllajin kivi- ja kalkkiteollisuus kehitti yhteiskunnan, jossa oli patruuna- ja työasuntoja, liiketoimintaa ja muuta. Sataman yläpuolella oli pitkä talo, jossa asui kalkkipatruuna, yksi Visbyn asukkaista, joka muutti omistamaansa myllyyn. 1800-luvulla talo muutettiin alusten asuintaloksi ja majataloksi.

Kiviteollisuus suljettiin 1910-luvulla, mutta satama oli edelleen tärkeä erä- ja tullitoiminnan keskus. Kyllajissa on viisi lotossa koteja ja 1923 paljon tarkastella.

Useita sukupolvia tullivirkailijoita, sandwich ratsastajia, työskenteli täällä välillä 1650 ja 1826. Heidän tehtävänään oli suojella aluetta laittomalta kaupalta ja salakuljetukselta. Yksi heistä, Johan Ahlbom, muuttui lopulta limepatruunaksi. Hän asui Strandridaregårdenissa sataman pohjoispuolella. Carl von Linnaeus asui täällä, kun hän matkusti ympäri Gotlandia.

Hyvä tietää vierailijoille

• Kalkkiuunijohdot ovat suoraan yhteydessä parkkipaikkaan. Kaappien ympärillä on hieman mäkiä alueita, mutta uunit näkyvät hyvin soratieltä. Kyllajin satamaa liikennöi Kyllajin satamayhdistys.