**Sijassa, jossa nyt seisomme Långhedissa, Hässjaånin reunalla, voimme verrattain helposti kuvitella tämän vesivirran merkityksen kylän kehitykselle. Vesi virtaa viljelymaiseman läpi ja on pitkään ollut keskeinen tekijä kylän kehityksessä. *
Naapuripelloilla on myllyjä mallassiemeninä. Täällä ovat olleet pellava lyhdyt valmistelua lint kasvaa pelloilla. Metsän puuta on sahattu. Joen vesi on ollut tärkeää metsäraaka-aineen kuljettamisessa sahalle ja tehtaille. Vesi on ollut tärkeää myös kotitalouksille ja sen jälkeen kalastukselle. Hässjaånin vesillä on ollut paljon merestä eksyneitä kaloja. Nykyään on kalaa, mutta ei niin kauan kuin on kyse asetuksista. Karja, joka meni ja panostaa pelloilla voisi usein mennä alas jokeen juomaan vettä. Myös Hässjaånin vettä on käytetty kotitaloudessa sekä vaatteiden että mattojen pesuun. Vapaalla hetkellä oli hienoa ottaa siisti dippi. Puhaltavassa Hässjaånissa on myös ollut yhteisiä pesu- ja kylpytiloja.
Ihmiset ovat aina nähneet veden arvon ja voiman ympäri maailmaa ja tietenkin Långhed.
*Hässjaån on vesiväylä Ovanåkerin kunnassa, Gävleborgin piirikunnassa, Hälsinglandissa. Hässjaån tarjoaa Voxnan-joelle vettä. Hässjaån on noin 45 km pitkä. Lähdevirrat mukaan lukien se on noin 65 km pitkä. *
Bursjönin alajärveltä vesireittiä kutsutaan yleensä Hässjaåniksi. Vesi virtaa maatalousmaan läpi ja päätyy lopulta Voxnan-jokeen, Ljusnan-joen valuma-alueelle Pohjanmeren kautta.
Matkansa aikana joki kulkee Ryggesbon, Långhedin ja Hässjan kylien läpi. Joki kulkee myös suhteellisen suuren määrän järviä, niin sanottua Hässjavatnen. Tärkeimpiä sivuvirtoja ovat Karsbosjöån ja Ålakarsbäcken.
Vuosisatojen ajan Hässjaån on ollut tärkeä tekijä Långhedin ja omnejdin yhteiskunnan kehityksessä. Vuosisatojen ajan on ollut monia erilaisia vesilaitoksia veden tehon hyödyntämiseksi. Esimerkiksi rintamylly jauhaa viljaa. Line hilloa käsitellä pellava lopulta kutoa pellavaa. Ongelmia viljan kanssa. Joessa on myös ollut pienempiä voimaloita vesivoiman muuttamiseksi sähköksi.
Hässjaånia on käytetty jo pitkään karkaamaan puutavaraa suurista metsistä sahaan tai rannikkoteollisuuteen. Långhedin Silfors-sahalle pitkän aikaa koskenlasku Hässjaånissa oli tärkein tapa saada metsäraaka-aine sahaan. Etuovien vanhalla kartalla Hässjaånin edistyminen maiseman läpi on selvästi nähtävissä.
